Järviseudun viulumestarit
KICD 49
Palkintopolska / Rintalan Heikin polska / Härmäläinen hääpolska / Syrjälän Kaappoon polska / Syrjälän Kaappoon polska / Marssi / Mäki-Aleksin polkka / Vanha tanssi / Polska / Jussin polkka / Syrjälän Kaappoon polska / Navettapolkka / Rintalan Jaakon polska / Hoijakka / Morsiuspolska / Rinkipolska / Kesti-Aleksin häävalssi / Lapatossun polkka / Hautalan Aleksin polska / Pitkin laattiaa, polska / Haudanmaan polkka / Rukkimestarin polska / Mamperin Manun sileävalssi / Härmäläinen ryyppööpolska / Hepo-Jussin polska / Purppurin tahti / Pohjalainen häämarssi / Vanha sotiisi / Masurkka / Raharinki ja marssi / Raharinki / Raharinki / Polska / Valssi / Polkka / Linnan Antin valssi / Polska / Linnan Antin polska / Rannalle jäänyt, polska / Itäkylän polkka / Itäkylän polkka / Lappajärven polska / Pelimannipolkka / Vaarivainaan polska / Rahapolska / Polska / Valssi / Pyhälahden Antin päällyspolkka / Purppurin ristaus / Ryyppymarssi / Vimpelin tulopeli
Kansanmusiikki-instituutti julkaisi viime vuoden polskateemaan liittyvän levyn, jossa Järviseudulta kotoisin olevat viulupelimannit esittävät enimmäkseen polskaa, mutta myös muuta vanhaa häämusiikkia.
Järviseudun viulumestarit -äänitteelle on kerätty arkistojen kätköistä kuudentoista viulistin ja kolmen yhtyeen esityksiä. Levyllä kuullaan muun muassa Väinö Kielisen, Iivari Hautalan, Erkki Metsäpellon ja Matti Haudanmaan soittoa, joista viimeksi mainitun soittamat polskat toimivat äänitteen avausraitoina.
Aineisto on peräisin Kansanmusiikki-instituutin, Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen sekä Yleisradion kokoelmista, ja kokoomatyön ovat tehneet Ritva Talvitie ja Simo Westerholm. Vanhimmat kappaleet ovat Matti Haudanmaan soittamat polskat, jotka A.O. Väisänen tallensi vuonna 1935 Yleisradion pikalevyille. Tuoreimmista, vain kymmenen vuoden takaisista, esityksistä vastaa puolestaan Erkki Metsäpelto.
Äänite nostaa kiinnostavasti esille Järviseudun viulupelimanneja ja esittelee alueen polskatraditiota. Erityisen mielenkiintoisen lisävivahteen levylle tuo se, että muutamista kappaleista on kuultavana useampia esityksiä. Pikainenkin vertailu osoittaa, että vaikka soittajat ovat samalta alueelta, ja ovat varmasti saaneet toisiltaan vaikutteita, esityksissä on usein kuultavissa erilaisia, pitäisikö sanoa persoonallisia, ratkaisuja ja sävyjä.
Marjo Jääskä