Iin laulupelimannit Kaksi ystävää ILP 03

Kaksi ystävää / Penttilän sillalla / Nuorison valssi / Ievan polkka / Palapan Killi / Illin masurkka / Meren aalloilla / Pääskysen valssi / Lilja, ruusu ja kirsikkapuu / Nuotiopolska / Hava Nagila / Kaunis rouva / Bella Senorita / Laulu on iloni ja työni / Ralli

Yksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlien tämän vuotisista juhlayhtyeistä, Iin laulupelimannit, on julkaissut kolmannen äänitteensä, Kaksi ystävää -kasetin. Aiemmin iiläisten musisointia on saatu kuulla kasetilla Sulle laulu soi sekä Frankin polska -cd:llä. Yhtye on esittelylehtisen mukaan toiminut jo 27 vuotta, mutta väki on luonnollisesti vuosien varrella vaihtunut. Aluksi mukana oli pelkästään soittajia, mutta myöhemmin, noin kymmenen viimeisen vuoden ajan, myös laulajia.

Kaksi ystävää -äänite sisältää sekä kansanmusiikkikappaleita eri maista että sävellettyjä kansanomaisia kappaleita. Esitettäviksi on onnistuttu valitsemaan mukavan tuttuja sävelmiä, vaikka kaikista kuluneimmat laulut on onneksi jätetty rauhaan. Äänitteeltä löytyvät esimerkiksi Lilja, ruusu ja kirsikkapuu, Laulu on iloni ja työni sekä Palapan Killi.

Esitykset ovat rempseitä, laulajien äänet sointuvat hyvin yhteen ja moniääniset sovituksetkin soivat melko puhtaasti. Tempovalinnat ovat pääosin onnistuneita. Laulujen tunnelmat välittyvät luontevasti ja ainoastaan nopeimmissa kappaleissa kaipasin esitykseen notkeampaa ja keveämpää otetta. Kokonaissoinnissa kuuntelua häiritsee hieman se, että välillä sävelmän melodia hukkuu väliäänten alle. Toisinaan myös soitinsäestys varastaa pääroolin ja lauluosuus ei nouse tarpeeksi esiin. Osittain kyse on varmaan äänitysteknisistä ratkaisuista, mutta varsinkin live-tilanteessa balanssiin in mahdollisuus kiinnittää huomiota.

On helppo uskoa, että Iin laulupelimannit esiintyvät vuosittain monissa tilaisuuksissa, siksi sujuvasti musiikki rullaa eteenpäin. Ilahduttavaa on myös se laulamisen ilo, joka kasetilta kuuluu. Äänitteen perusteella laulaminen vaikuttaa niin hauskalta puuhalta, että aivan tässä alkaa ihmetellä, miksi sitä ei itsekin harjoita useammin.

Marjo Jääskä