Viimekesäinen Kaustisen juhlayhtye Hätäset on julkaissut levyn Soikkolan Marssi. Hätäset on pelimanniyhtye Uudeltamaalta ja ryhmässä soittavat kanteletta Taina Kärhä, viulua ja mandoliinia Rauno Lehtovaara ja hanureita Raimo Nummela. Yhtye perustettiin kesällä 1993 ensin duona, mutta syksyn kuluessa kokoonpano muotoutui trioksi.
Hätäset on osallistunut Oriveden kansanmusiikkikursseille, ja siellä heidän ohjelmistoonsa ovat vaikuttaneet erityisesti Anu Itäpelto ja Perttu Paappanen. Myös monet levyn sovituksista ovat heidän ideoimiaan.
Yhtyeen kokoonpano on onnistunut. Kolmen soittajan ryhmässä ei vaani se vaara, että sovitukset ladattaisiin liian täyteen tavaraa. Musiikki pysyy aivan itsestään ilmavana ja kuulaana. Jostain syystä olen erityisen viehtynyt kanteleen osuuteen esityksissä. Kanteleen viileät tiukahdukset maustavat sävelmät sopivan kirpeiksi.
Levyllä on koko joukko musiikkia, kappaleita on peräti seitsemäntoista. Kokonaisuus muodostuu melko kirjavaksi, ja esityksetkin ovat aika epätasaisia. Esimerkiksi Tauno Aholta muistiin merkitty Mollipolska vaatisi hanuristilta lähes virtuoottisen tarkkaa sormityöskentelyä kuulostaakseen vakuuttavalta. Toisaalta Mollipolskan tuottamaa kiusaantuneisuutta lievittää kaksi seuraavaa sävelmää: norjalainen Raddaschottis ja Raimo Nummelan säveltämä Hambou. Sottiisi soi täyteläisesti ja sopivaa vastakohtaa muhevalle viulumelodialle luovat taustalla kimaltelevat kantelekuviot. Hambo taas niiailee kurinalaisesti, ja erityisesti minua viehättää tyyliin sopiva kaihomielinen melodia.
Soikkolan Marssi -levyä kuunnellessa tulee sellainen olo, että yhtyeen nimi on ollut enne. Soitossa on paljon kiinnostavaa ja onnistunutta, mutta joissakin kappaleissa yhteissoitto rakoilee oudosti. Olisikohan työskentely ollut vähän hätäistä? Tämän ryhmän kohdalla kehitystä varmasti tapahtuu, kannattaa jäädä seuraamaan.
Marjo Jääskä